Aika rientää

Tiistai, keskiviikko ja torstai:

Tiistaina pääsimme kahdestaan tositoimiin, kun eräs asukas oli kylvetystä vailla. Alkuun apunamme oli nunna, mutta sanoimme hänelle, että hoidamme homman kyllä kotiin keskenämmekin. Pärjäsimme paljon paremmin kahdestaan, sillä olimme jo aikaisemmin huomanneet, ettei nunnilla ole kovinkaan pitkä pinna. Varsinkin dementoituneet tai muuten sekavat asukkaat tahtovat tuohtua kohtuu nopeasti nunnien kärsivällisyyden puutteesta johtuen. Välillä tuntuu, että osaamme käsitellä asukkaita paljon paremmin kuin osa sisarista. Muulla henkilökunnalla vaikuttaa olevan stressittömämpi ote työhön. Työntekijöitä on muutenkin sen verran paljon, että kiirettä ei ole.

Tiistai oli muutenkin erittäin hieno päivä meille. Saimme yhdeltä työntekijältä viskipullon, jonka hän oli piilottanut omaan uuniinsa kiusauksen pelossa. Myöhemmin päivällä saimme vielä "isältä" pullon punaviiniä, sillä olemme toimineet hänen henkilökohtaisena assistenttinaan lähes päivittäin. Assistenttina toimimiseen kuuluu erilaiset paperityöt: papereiden järjestely (joka on turhaa, sillä seuraavana päivänä ne ovat yhtä sekaisin), kopiointi sekä "isän" sanelemien asioiden puhtaaksikirjoitus. Päiviin kuuluu tietysti ruokailuissa avustaminen ja muut pikkuhommat.

Keskiviikkona Samilla oli melkein hektinen aamu ja aamupäivä. Erään vaikeasti dementoituneen mummon kylvetys ja muut toimet, sekä sen jälkeen toisen asukkaan (joka on antanut Samille lempinimen, Toy Boy) kanssa kirkkoon messuihin ja pikainen "isän" saneleman kirjeen kirjoittaminen tietokoneella pitivät kiireisinä.
Tuure joutui heti aamusta "isän" kanssa paperihommiin. Papereiden paikasta toiseen siirtelyä, siistimmän lopputuloksen toivossa, turhaan. Pitkäveteisen aamun jälkeen Tuure oli kävelyllä kaupungilla parin asukkaan kanssa.
Molemmat joutuivat vielä illemmalla "isän" assistenteiksi.

Torstaina Sami lähti taas heti aamusta kirkkoon kolmen mummon kanssa. Pappikin aikoi messun päätteeksi rukoilla Samin puolesta, joten eiköhän ne taivaan portit manalan sijasta aikanaan odota. Päivällä odotimme saapuvaksi koiranäytöstä, joka kuitenkin sairauskohtauksen takia peruuntui viimehetkellä, kun asukkaat olivat jo valmiina näytöstä varten varatussa tilassa. Tarjolla ollut Kummelista tuttu Cherry piti kuitenkin asukkaat, ja varsinkin meidät, varsin hilpeinä.

Ruokailutilana toimii ruokasali, johon lähes kaikki asukkaat kokoontuvat syömään. Ruokarukous kuuluu tietysti asiaan ennen ruokailua. Huonokuntoisimmat syövät huoneissaan. Asukkaiden huoneet ovat kotoisat ja hinnoiltaan noin 500-700 puntaa. Jokaisessa huoneessa on modernit suihkut ja rakennuksesta löytyy muutama amme, joissa tarpeen tullen asukkaita kylvetetään. Ammeisiin on asennettu elektroniset tuolit, joilla saa helposti avustettua asukkaat kylpemään.

Ruokasali

Ruokasali

Ruokasali

Asukkaan huone

Asukkaan huone

Asukkaan huone

Asukkaan huone

Asukkaan huone

Asukkaan huone

Asukkaan huone

Asukkaan huone

Kylpyhuone

Kylpyhuone

Eka viikko takana

Keskiviikkona 23.1 aloitettiin työt. Aluksi tutustuttiin mentoriimme, Aliceen, joka esitteli meille labyrintin (talon), asukkaat ja henkilökunnan. Talon väki on hyvinkin multikulturellia. Nunnia on esim. Sri-Lankasta, Intista ym... Muuta henkilökuntaa on mm. Japanista, Venäjältä, Sri-Lankasta, (Irlannista, Skotlannista) ym. Suurin osa asukkaista on irlantilaisia.

Keskiviikon, torstain ja perjantain työt:
Jo ensimmäisellä viikolla saimme itsenäisesti tehdä hoivatyötä, koska olemmehan luotettavia ja ahkeria suomalaisia miehenalkuja. Ei kuitenkaan lähellekään yhtä ahkeria kuin aasialaiset, eikä luotettavia, mutta kuitenkin. No suomalaisia ainakin! Kielikin meillä on sisarien mukaan hyvin hallussa (kiitos Emmerdalen sekä Kauniiden ja rohkeiden), mitä nyt skotti- ja irkkuaksentit aiheuttavat välillä "excuse me"-tilanteita. Hoitotyömme on ollut aikalailla pelkkää sivustaseuraamista ja opettelemista. Pääasiassa jalkojen rasvausta, silmätippojen antoa, pukemisessa avustamista, tairjoilijoina toimimista ja muita pikkuhommia. On Sami päässyt ihan jo kylvettämään erästä dementoitunutta ukkoa. Ja Tuure sai kuullakseen irlantilaisia runoja.
Henkilökunnassa on monen tasoista hoitajaa. Osa on pätevää ja toimii ergonomisesti ja aseptisesti, osa taas ei selästään huolehdi tai hanskoja käytä. Asukkaat toisaalta ovat todella tyytyväisiä, oli toimintatavat minkälaisia tahansa. Olosuhteet ovat kodinomaiset ja tunnelma kiireetön.

Huomioita: Täällä juodaan pelkästään pikakahvia. Taivaalta on tullut vettä joka päivä ja tuuli on kohtuu navakkaa. Suihkusta tulee vettä erittäin hitaasti. Juustot ovat 20 gramman pakkauksissa. Työpäivämme ovat klo 9-13 ja 17-20 (iltapäivällä siis neljän tunnin tauko) ja viikonloput ovat vapaat. Ruoka on hyvää.

Kävimme ensimmäisenä viikonloppuna tarkastamassa kaupungin yöelämää. Piste.

Toinen viikko pyörähti käyntiin raskaimmalla mahdollisella tavalla. Sami aka "Toyboy" vieraili aamulla parin asukkaan kanssa katolisen kirkon messussa ja Tuure, yhdessä toisen hoitajan kanssa, huolehti siitä, että eräs dementoitunut mummo pääsi aamulla ylös sängystään, sai pestyä kasvonsa, hampaansa ym ja syötyä aamupalan. Klo 11 alkoi hautajaisseremonia hoivakodin kappelissa, jossa toimimme kuvaajina. Hautajaiset olivat asukkaan, jota emme olleet koskaan tavanneet. Katolisen kirkon hautajaismenot oli mielenkiintoinen kokemus. Pappikin syttyi tuleen. Lounaalla tarjolla oli ruokajuomaksi puna- ja valkoviiniä, joita yritimme nunnien sekä kokin kannustamina juoda mahdollisimman paljon. Tämän jälkeen parin tunnin tauolle, jonka aikana lepäsimme viinin tuoman lämmön pois. Hieman myöhemmin kävimme paikallisessa mäkkärissä syömässä big macit. Klo 16 lähdimme "isän" ja kuljettajan kanssa elokuvateatteriin katsomaan Lincoln-leffaa. Bognor Regisin elokuvateatteri on vanha ja pieni sekä maan halvin. Kaikki liput maksavat 2.50£. Elokuvan jälkeen huoneemme pöydällä odotti päivällinen ja päivä oli pulkassa. Huhhuh!

Green Careen olemme törmänneet muutamassa tapauksessa. Väki on todella eläinrakasta, lähinnä vain koiria kohtaan ja löytyy täältä akvaario sekä kalojakin. Talossa onkin tällä hetkellä viisi koiraa. Yksi tuli lisää viime perjantaina hoitokotiin muuttaneen, uskomattoman, 103-vuotiaan leidin mukana. Perjantaina talossa vieraillut viihdyttäjä piti asukkaille oppitunnin kukkien kasvatuksesta ja hoidosta.

Kappeli

Käytävän tauluja

Käytävä

Ulko-ovi ja eteinen

Paavi valvoo käytävää

Portaikko

Loru keittiön seinältä

-Sami & Tuure

Matka Bognor Regisiin

Lähdimme matkaan Vaasan lentoasemalta, jossa olimme hyvissä ajoin ennen lähtöselvitystä. Pieni täpinä päällä kummallakin. Tuure pääsi heti alkuun erittäin tarkkaan turvatarkastukseen, siinä kumihanskojakin vedeltiin jo käteen. Tukholmassa pysähdyimme TaxFreen puolella. Matkaa jatkettiin Lontooseen, Heathrown lentokentälle ja olihan se hieman isompi laitos kuin Vaasan vastaava. Pakko vielä mainita Tukholma-Heathrow – välillä ollut miespuolinen stuertti, jolta ei energiaa, laulutaitoa tai huumorintajua puuttunut.

Heathrowssa pällistelimme aikamme ja etsimme käsiimme lähimmän info-henkilön. Sujuvalla irlantilais-aksentilla Sami kyseli, miten pääsemme kaupunkiin nimeltä ”Bonooor Rekiiii” (me kun hylkäsimme turhan helpon vaihtoehdon a) eli taksi kentältä ja suoraan määränpäämme etuovelle), ja vastaus tuli yllättävän suoraan: ”Nevöhööd”. On se kumma, kun pitää aikuiselle miehelle tavata noinkin selvästi lausuttu kylännimi. Mies oli sen verran ystävällinen heppu, että lahjoitimme hänelle mustekynän loistavien ohjeiden jälkeen, omansa kun oli hukannut.

Kävimme vielä ennen metro- ja junaseikkailuamme haukkaamassa burgerit aseman ravintolassa. Tiskillä oli vielä sellainen murteen vääntäjä, että eipä meinannut naisen kielikylvystä selvää ottaa kumpikaan. Ruokajuoman kanssa hintaa tuli vajaat 12 puntaa eli ei ihan halvimmasta päästä.

Nautittu annos

Herkutteluhetken jälkeen alkoi suunnistustaitojemme lyhyen oppimäärän kertauskurssi. Ensin piti löytää ”Tube” eli metro. Päädyimme tunneliin, joka vei kohti junapysäkkiä. Lopulta löysimme metrolippujen myyntipisteen ja saimme ostettua liput Lontoon Victoriaan. Hammersmithissä piti vaihtaa toiseen metroon. Hintaa yhteensä £5,50. Victoriassa kävimme ihastelemassa ulkoilmaa ja hektisyyttä. Ei kauaa tarvinnut ihmetellä ison kylän menoa, kun koditon mies tuli myymään lehteään ja pyytämään almuja. Olisi kuulemma eurotkin käyneet. Ei herunut, vaikka oikein sympaattinen tyyppi olikin.

Kuva Victorian asemalta

Victoriasta ostimme n.26£ hintaiset junaliput Bognor Regisiin. Säästimme siis muutaman punnan matkustamalla junalla, kokemuskin oli varmasti mieleenpainuvampi. Alle sadan kilometrin matka junalla kesti n. 2 tuntia. Saavuttuamme Bognor Regisiin painoimme juna-asemalla olleesta kartasta mieleemme reitin St. Joseph’s:iin. Reitti oli yksinkertainen ja lyhyt, max 500m. Tunnin harhailtuamme, löysimme perille.

Perillä meidät otettiin hyvin vastaan ja meille esiteltiin pintapuolisesti taloa, omat huoneemme, yhteiset tilat jne. Ensimmäinen havainto Green Caresta oli hoitokodin koirat. Koiria on talossa kuulemma neljä, yhden olemme vasta nähneet. Sisar Mary kävi tervehtimässä meitä ja vaati, että pidämme seuraavan päivän vapaata, jotta toivumme matkasta ja pääsemme tutustumaan kaupunkiin sekä taloon.  Asettauduttuamme huoneistoomme, kävimme kävelyllä keskustassa. Kello oli n. 20.00 paikallista aikaa ja koko kaupunki näytti autiolta. Suurin osa paikoista oli mennyt seitsemältä kiinni.

Ensimmäinen ehtoollinen

Makuuhuone

WC ja hierova suihku

Näkymää ikkunasta

Näkymää ikkunasta

Supo valvoo

Ps. Lunta oli saapuessamme, mutta seuravan päivän yhtäjaksoinen sade sulatti kaiken pois. Kostea on meininki.

-Tuure & Sami

Blogipostauksien kommentointi

Voit kommentoida muiden postauksia helposti! Tämä on työssäohjaajille erittäin hyvä ja nopea tapa antaa palautetta vaihtojaksolla olevalle opiskelijalle. Myös muut opiskelijat voivat kommentoida toistensa postauksia.
                                                    
Jokaisen postauksen alapuolella lukee pienemmällä tekstillä "ei kommentteja" tai esim. "2 kommenttia". Paina kommentti-linkistä niin pääset kommentoimaan postausta. Sinulle avautuu tekstikenttä, johon kirjoitat postaukseesi osoitetun kommentin. Sen jälkeen paina "julkaise" ja kommenttisi tulee näkyviin. Blogien mielenkiintoisimmat keskustelut usein käydään kommenttiosiossa!

Muista aina kirjoittaa tekstikenttään kommenttisi loppuun oma nimesi!!! Käytämme kaikki samoja tunnuksia, joten muuten on mahdoton tietää, kuka kommentin kirjoitti.

Tagien eli tunnisteiden käyttö

Blogin oikeassa sivupalkissa otsikon "TUNNISTEET" alla on lista "tageista" eli tunnisteista. Tagia painamalla saat etusivulle kaikki postaukset, joissa on käytetty valitsemaasi tagia. Esimerkiksi "Espanja"-tagia painamalla tulee etusivulle esille kaikki postaukset, jotka koskevat Espanjaa. Postaukset on siis kirjoittanut opiskelija tai asiantuntija, joka on työssäoppimassa Espanjassa. Tämä helpottaa tiettyjen postauksien etsimistä blogista. "Valmennus"-tagia painamalla taas saat esille kaikki postaukset, joissa neuvotaan, miten blogia käytetään.
                                            
Jokaiseen kirjoittamaasi postaukseen pitää liittää tunnisteet eli tagit. Kun kirjoitat viestiä, löydät "tunnisteet"-valikon kirjoitustekstikentän oikealta puolelta. Painamalla "tunnisteet" pääset kirjoittamaan tarvittavat "tagit". Sen jälkeen paina alapuolella sijaitsevaa "valmis"painiketta.

LISÄÄ TUNNISTEITA ELI TAGEJA NÄIN:
1. "opiskelija" TAI "asiantuntija"
2. "lähihoitaja" TAI "kampaaja"
3. "maa" (esim. Espanja)
4. "Esittely" TAI "Matkapäiväkirja"

Jokaisessa postauksessa täytyy siis olla tagi, oletko opiskelija vai asiantuntija, oletko lähihoitaja vai kampaaja ja missä maassa olet työharjoittelussa, lisäksi "esittely" tai "matkapäiväkirja" tagi selventää, minkälaisesta postauksesta on kyse.