Lähdimme matkaan Vaasan lentoasemalta, jossa olimme hyvissä ajoin ennen lähtöselvitystä. Pieni täpinä päällä kummallakin. Tuure pääsi heti alkuun erittäin tarkkaan turvatarkastukseen, siinä kumihanskojakin vedeltiin jo käteen. Tukholmassa pysähdyimme TaxFreen puolella. Matkaa jatkettiin Lontooseen, Heathrown lentokentälle ja olihan se hieman isompi laitos kuin Vaasan vastaava. Pakko vielä mainita Tukholma-Heathrow – välillä ollut miespuolinen stuertti, jolta ei energiaa, laulutaitoa tai huumorintajua puuttunut.
Heathrowssa pällistelimme aikamme ja etsimme käsiimme lähimmän info-henkilön. Sujuvalla irlantilais-aksentilla Sami kyseli, miten pääsemme kaupunkiin nimeltä ”Bonooor Rekiiii” (me kun hylkäsimme turhan helpon vaihtoehdon a) eli taksi kentältä ja suoraan määränpäämme etuovelle), ja vastaus tuli yllättävän suoraan: ”Nevöhööd”. On se kumma, kun pitää aikuiselle miehelle tavata noinkin selvästi lausuttu kylännimi. Mies oli sen verran ystävällinen heppu, että lahjoitimme hänelle mustekynän loistavien ohjeiden jälkeen, omansa kun oli hukannut.
Kävimme vielä ennen metro- ja junaseikkailuamme haukkaamassa burgerit aseman ravintolassa. Tiskillä oli vielä sellainen murteen vääntäjä, että eipä meinannut naisen kielikylvystä selvää ottaa kumpikaan. Ruokajuoman kanssa hintaa tuli vajaat 12 puntaa eli ei ihan halvimmasta päästä.
|
Nautittu annos |
Herkutteluhetken jälkeen alkoi suunnistustaitojemme lyhyen oppimäärän kertauskurssi. Ensin piti löytää ”Tube” eli metro. Päädyimme tunneliin, joka vei kohti junapysäkkiä. Lopulta löysimme metrolippujen myyntipisteen ja saimme ostettua liput Lontoon Victoriaan. Hammersmithissä piti vaihtaa toiseen metroon. Hintaa yhteensä £5,50. Victoriassa kävimme ihastelemassa ulkoilmaa ja hektisyyttä. Ei kauaa tarvinnut ihmetellä ison kylän menoa, kun koditon mies tuli myymään lehteään ja pyytämään almuja. Olisi kuulemma eurotkin käyneet. Ei herunut, vaikka oikein sympaattinen tyyppi olikin.
|
Kuva Victorian asemalta |
Victoriasta ostimme n.26£ hintaiset junaliput Bognor Regisiin. Säästimme siis muutaman punnan matkustamalla junalla, kokemuskin oli varmasti mieleenpainuvampi. Alle sadan kilometrin matka junalla kesti n. 2 tuntia. Saavuttuamme Bognor Regisiin painoimme juna-asemalla olleesta kartasta mieleemme reitin St. Joseph’s:iin. Reitti oli yksinkertainen ja lyhyt, max 500m. Tunnin harhailtuamme, löysimme perille.
Olipa mukava lukea alkumatkanne kuulumiset. Täytyy alkaa seurata matkanne edistymistä. Terv. Sari W.
VastaaPoistaKyllä alkaa matkakuume nousta, kun luki matkanne alkumetrejä!!Kirjoitatte hauskasti ja mielenkiintoisesti. Jään odottamaan jatkoa:)
VastaaPoista