Tyotani tanaan

Lapset, joiden kanssa tyoskentelen, eivat itse syo, puhu tai kavele. He ovat taysin autettavia. He ovat silti koulussa noin kaksi tai kolme vuotiaasta kuuteentoista ikavuoteen, niinkuin kaikki muutkin taalla.

Tanaan naytin lapsille kuvia minun elamastani Suomessa, johon vahvasti liittyy elaimet ja luonto. Naytin kuvia heille Suomen lunnosta ja minun elaimistani (hevosista, koirasta..)

-Venla Nivala

Vihoinkin!

Vihdoinkin sain taman sivun avatuksi. Eilenkin kokeilin, mutta ilman hyvaa tulosta. Tanaan aloitin tyossaoppimispaikassani. Sunnuntaina tulin Bilbaoon, pohjois-espanjaan.

Tyossaoppimispaikkani on koulussa, jossa opiskelijat ovat 2-12 vuotiaita. Olen erityisopiskelijoiden ryhmassa. Ryhmassa on 5-13 vuotiaita. Opettaja on mukava ja puhuu englantia, ihan ok. "Avustajat", joita on kaksi, toinen puhuu jonkin verran englantia, toinen ei ollenkaan.

Green gare -jutut tulee olemaan haaaste taalla, koska taalla ei ole luontoa kovinkaan lahella. Tanaan kavimme kirjastossa, naytin lapsille luonto kirjoja, missa oli luontoa ja elaimia. Ja toki kavelimme kirjastoon puiston kautta, mutta puistossa ei paljoa luontoa ollut. Piha, jossa lapset viettavat valitunnit on pelkkaa betonia.

Nyt menen takaisin tyon pariin!

-Venla Nivala

Ensimmäinen viikko vierähtänyt

Goood Evening ! 

Ajateltiin päivitellä hieman blogia, sillä olemme työskennelleet Englannissa Bognor Regiksestä St Joseph’s hoitokodista viikon verran.

St. Joseph’s hoitokodin asukkaiden päiväjärjestys:

o   Aamutoimet                                             7:30-9

o   Aamupala                                                8-9

o   Jumalanpalvelus                                      10-10:30

o   Kahvitauko                                              10:45-11:15

o   Mahdolliset ulkoilut/reissut                               alkaen klo 10

o   Lounas                                                                    12:10

o   Päiväkahvi                                              15:00

o   Päivällinen/Iltapala                                  17:00-17:30    

o   Iltatoimet                                                18-20

Ja sitten asiaan… Tähän mennessä olemme havainneet, että St. Joseph’s hoitokodin arjessa huomioidaan ympäristön hyvinvointia:

•    Siivousliinat eivät ole kertakäyttöisiä vaan ne pestään aina uudelleen pesukoneessa.
•    Usein astiat pestään käsin ilman tiskikonetta.
•    Lajitellaan roskat oikeisiin jätteisiin, esim. pistäväjäte ja biojäte.
•    Käyttämällä Englantilaista allasbiojätettä.
•    Käytetään paperisia lääkekuppeja jotka menevät poltettavaan jätteeseen.
•    Käymällä asukkaiden kanssa ulkoilemassa ja erilaisilla retkillä. Viime viikolla osa asukkaista kävi lounaalla Brightonissa!
•    Hoitokodissa on oma puutarha josta haetaan kukkia koristeeksi sisälle.
•    Ergonomia tulee esille pääasiassa käyttämällä apuvälineitä, esim. ammenosturi (apuvälineet eivät tosin ole yhtä suuressa roolissa kuin suomessa, sillä osa asukkaista on täysin omatoimisia ja hyväkuntoisia)
•    Hoitokodissa on asukkailla on akvaario joka on mieluinen heille.
•    Hoitokodille on myönnetty hygieniatodistus.
•    Henkilökunta miettii erilaisia kehittämisideoita hoitotyöhön hoitokodissa.
• 
  

Olemme päässeet viettämään hoitokodissa pääsiäistä ja tutustumaan Englantilaiseen pääsiäiskulttuuriin, joka on yksi tärkeimmistä juhlapyhistä Englannissa. Juhla-aterialla on paljon erilaisia ruokia, ja kaikki ovat tyytyväisiä. Juhlapyhinä sekä syntymäpäivinä hoitokodin aterioilla juodaan valko- tai punaviiniä. Pääsiäis-sunnuntaina kaikki käyvät kirkossa. Pääsiäisenä ja jouluna kirkossa voivat käydä myös muut eriuskontoon kuuluvat.

Työ on ollut todella erilaista Englannissa, sillä työnkuvamme on pääasiassa siivoamista ja arkiaskareissa avustamista. Olemme työskennelleet kaksijakoista työvuoroa eli aloitamme klo 9-12:30 & illalla palaamme takaisin töihin klo 17-20. Teemme siis 7 h työpäiviä.

Aika on kulunut nopeasti sekä kielitaitomme on kehittynyt huomattavasti! Odotamme innolla uusia haasteita!

yours faithfully

Maiju & Elena

student of practical nursing

Viikko Bognor Regisissä vaihtuikin viikoksi ympäri Lontoota

Aamulenkillä haimme koiraystäväni Peetun kanssa hyvinvointia Kokkolan Harriniemen metsien luonnosta. Seuraavat lenkit tuleekin toteutumaan ilman eläinystävää Lontoon ympäristössä. Alkuperäinen kv-vaihdon kohde St. Josephs care home Bognor Regissä olikin bookattu täyteen vapaaehtoistyöntekijöitä ja opiskelijoita, että jouduimme räätälöimään vaihdon kohteet ympäri Lontoota. Huomenna vierailu Bognor Regisiin. Matka alkaa.

T. Annele

Matka kohti tuntematonta UK, BOGNOR REGIS

Hello!

Matkamme Englantiin starttasi junalla opiskelupaikkakunnaltamme Ylivieskasta varhain aamulla. Tunnelma junassa oli erittäin jännittävä ja tuumimme mitä tulevan pitää. Kuuden tunnin junassa istumisen jälkeen saavuimmekin jo Tikkurilan juna-asemalle josta jatkoimme matkaa bussilla Helsinki-Vantaan lentoasemalle.  Lentokentällä pääsimme käyttämään uudenlaista sähköistä lähtöselvitysjärjestelmää joka osoittautuikin helpoksi ja käytännölliseksi, vaikka hieman hermoilimme osaammeko käyttää kyseistä järjestelmää. Lentokentällä saimme odotella tovin lennon lähtöä ja aika kuluikin mukavan joutuisasti. Lento Englantiin kesti 2 & ½ tuntia. Aika lentokoneessa kului nopeasti nukkuen ja rupatellen.

"Tästä se lähtee !"

Saavuimme Lontooseen, Gatwikkiin paikallista aikaa klo 18:10. Meitä vastassa oli ystävällinen taksikuski joka odotti meitä nimikyltin kera. Taksi matka lentokentältä Bognor Regikseen kesti vain n. 1 tunnin, sillä taksikuskin kaasujalka oli hyvin raskas. Meillä oli tuuria, sillä kaikki kulkuvälineemme olivat ajoissa, eikä viivytyksiä siis tullut. Ensisilmäyksemme taksissa Englantiin oli todella ihastuttava. Englannin luonto on tähän aikaan vuodesta vihreää ja rehevää verrattuna suomeen sekä huomasimme, että Englanti on hyvin vuoristomainen. Ihastuimme myös Englantilaisiin taloihin, sillä ne ovat erittäin yksityiskohtaisia sekä he panostavat paljon kotipihaansa ja puutarhoihinsa.

Kuvassa huoneistomme (valkoinen rakennus maantasalla),
joka sijaitsee hoitokodin takapihalta.

St. Joseph’s hoitokodissa meidät vastaanotti nunna nimeltä sr. Angelika ja hän näytti meille tilavan huoneiston, jossa saamme asua nämä tulevat 4 viikkoa. Olimme helpottuneita, sillä huoneistossa löytyi kaikki mitä tarvitsemme mm. keittiö, wc, suihku, makuuhuone ja pieni oleskeluhuone. Plussana oli myös, että huoneistosta löytyi meille oma pyykinpesukone!

St. Joseph´s care home

Meillä on nyt kaksi ensimmäistä työpäivää takana hoitokodissa, jotka ovat olleet suurimmaksi osaksi perehdytystä. Olemme saaneet kulkea työntekijöiden mukana mm. sairaanhoitajan ja nunnien. Ensimmäisinä päivinä olemme saaneet katsella ja opetella miten tässä hoitokodissa arki rullaa. Hoitokodin henkilökunta on ollut meille erittäin ystävällisiä, ymmärtäväisiä sekä olemme saaneet ohjausta ja apua tarvittaessa.

Ensimmäisenä päivänä saimme jo tietää hoitokodin sairaanhoitajalta, että emme pääse valitettavasti tekemään mitään ns. hoidollista, sillä hoitotoimenpiteitä ei mitenkään säännöllisesti. Vain harvoin otetaan verenpaineita ja verensokereita. Työmme on siis pääasiassa siivoamista, asukkaiden kanssa seurustelua, kotiaskareissa avustamista, aamutoimien ja iltatoimien tekemistä.  Hoitokodissa on kolme eri kerrosta ja työskentelemme vaihtelevasti eri kerroksissa oppimisemme takaamiseksi.

yours faithfully

Maiju & Elena

student of practical nursing

Ruotsin matkan suunnittelupalaveri (Tarita Arkkukangas, Ulla Herronen, Marja Huuki, Katja Koski, Erja Voutilainen)

Kokoonnuimme Ylivieskan ammattiopistolle ja suunnittelimme monipuolista ohjelmaa tulevaa Ruotsin-matkaamme varten (4.5.-10.5.). Vierailukohteet alkoivat pikkuhiljaa hahmottua, muutamasta paikasta tarvitaan vielä vahvistus. Pääkohteena on Pikku-Erkki Eskilstunassa. Tässä kaupungissa käymme myös muutamassa muussa kohteessa. Eskilstunassa on jonkin verran suomalaisia siirtolaisia, joten sellaisiakin kohteita löytyy, joissa on suomalaisia asiakkaita. Viikon puolivälissä matkaryhmä siirtyy Eskilstunasta Tukholmaan, jossa käydään mm. Finskt Äldrecentrumissa.

Lähihoitajaopiskelijat Maiju Rauha ja Elena Savolainen, Bognor Regis 14.4-10.5.14

Olemme 18-vuotiata kolmannen vuoden lähihoitajaopiskelijoita Ylivieskan ammattiopistosta ja olemme suuntautuneet sairaahoidon ja huolenpidon koulutusohjelaan. Olemme lähdössä työssäoppimaan ulkomaille Bognor Regiseen st. Joseph's hoitokotiin ja matkamme alkaa 14.4.14. Työssäoppimisjaksomme kestää 4 viikkoa. Matkan tavoitteenamme on oppia Englannin kulttuuria hoitotyössä, sekä tutustua heidän työmenetelmiinsä, ottaen huomioon myös ympäristön ekologisuuden. Lähdemme matkaan intoa puhkuen ja avoimin mielin!

Kypros, asiantuntija, viimeiset tunnelmat:):):) Loistava viikko

Olemme viettäneet viikon Afroditen saarella:):):) .  Loistava viikko!

Olemme iloisia ja ihmeissämme siitä, kuinka kolme toinen toisilleen vieras työkaveria voivat toimia saumattomasti yhteen-
Meilllä on ollut syvällisiä ja herkkiä keskusteluhetkiä työhömme ja elämäämme liittyvistä asioista. Olemme saaneet tästä paljon eväitä jatkaa ja kehittyä omassa  työssämme.



Iloisissa ja haikeissa tunnelmissa
Satu Veteläinen, Mervi Shemeikka ja Helena Kiuru

Kypros, asiantuntija 5. päivä

Matkan viimeistä päivää vietettiin  pienissä vuoristokylissä tutustuessa Kyproksen  monivaiheiseen historiaan, kulttuuriin  ja nykyelämään. Saimme idean retkestä suomalalaiselta matkaoppaalta, jonka tapasimme sattumalta  Estella-hotelilla.  Olemme siis maassa, jonka lipussa on kuvattu oliviivipuun oksia  ja keltainen puolestaan symbolisoi kuparia, josta koko Kyproksen nimi on tullut.

 

Meidän yllätti täysin paikallisen oppaan tietämys Kyproksen luonnosta. Heti matkan alkaessa meidät vakuutti suomainen opas. Hän antoi tietopaketin Kyproksen luonnon ominaispiirteistä, kasvillisuudesta, puista, linnuista ja maaperästä. Meille selvisi mm. miltä näyttää akaasiapuu,  johanneksenleipäpuu, pinjapuu, juudaksenpuu ja tietysti oliivipuu.

Retken ensimmäinen kohde oli ruusutehdas, jossa valmistettiin ruususta erilaisia tuotteita bioenergialla. Laitoksen johtaja esitteli meille erilaisia kosmeettisia tuotteita, kynttilöitä, likööreitä, hilloja, jotka kaikki olivat valmistettu ruusuista. Tuoksut ja maut olivat huumaavia:)

'Ruusuisissa tunnelmissa siirryimme makujen maailmaan. Toinen kohde oli paikallinen hillo-ja makeistehdas. Siellä näimme hedelmien  monimutkaisen matkan hillopurkkiin asti. Saimme maistiaisia mm. johanneksen päiväpuusta tehdyistä makeisista ja erilaisista oliiveista.


Retken aikana kävimme kahdessa kirkossa, joista toinen on Unescon kulttuuriperintökohde.

Jatkoimme matkaa läpi vehreän luonnon, jossa saimme kuulla sen parantavan vaikutuksen mm. reumaa ja astmaan.

Iltapäivän vietimme pienessä viehättävässä kylässä, jossa nautimme 15 ruokalajin perinteisen kyproslaisen aterian eli mesen.  Mahtavat maut ja erinomainen seura:):) :)Paluumatkalla ajelimme läpi lukuisten  viiniviljelmien. Paluuamatkalla saimme kuulla perusteellisen kertomuksen Kyproksen historiasta, joka  kätkee monta avaamatonta salaisuutta.

Satu Veteläinen, Mervi Shemeikka, Helena Kiuru

Viimeinen viikko Bilbaossa

aika on kulunut niin nopeasti ja tuntuu että olis vielä paljon nähtävää ja koettavaa. Mutta luulen että tämä ei jää viimeiseksi espanjan vierailuksi.. Jos kesäksi ei löydy töitä, loma suunnitelmissa olis tulla tänne Bilbaoon uudestaan ystävän talolle vuorille tai gijoniin toisen ystävän luokse. Ihmiset, luonto ja kulttuuri on kyllä thenyt suuren vaikutuksen minuun. Lapset päiväkodissa on tullut tosi läheisiksi ja olen kiitollinen jokaiseista päivästä heidän kanssaan, aivan ihania rakkauspakkauksia J Kielimuuri on murtunut ja perus espanjasanasto sujuu jo aika hyvin.

Tänään vietettiin yhden lapsen synttäreitä, systeemi on melkeen sama kuin suomessa. Sankarille askarreltiin oma kruunu sekä annettiin pahvikakku, otettiin valokuvia, laulettiin ja syötiin angrybirds keksejä. Lapsille on koottu myös parin viimeviikon aikana kansiot askarteluista ja piirroksista ja tänään ne anettiin mukaan kotiin. Tällä viikolla päiväkodissa/koulussa vietetään cultura festivaaleja, en ole ihan varma mistä on kyse mutta saa nähdä.

 

Cultura festivaalit vietetty! Kolun pihalle oli järjestetty erillaisia aktiviteetteja, oli köydenvetoa, tanssimista yms. sekä kaikki lapset saivat ilmapallot. Myöhemmin päivällä kolun pihalle piilotettiin suklaamunia ja lapset saivat etsiä ne. Eilen oli myös 3 luokkalaisten musiikki esityksiä.

Green Care..

 

Heh tämä ajatus on jäänyt vähän vähälle täällä sillä päiväkoti sijaitsee kaupungissa ja pihana on vain asfaltti alusta. Ainut mitä täältä olen olen green carea löytänyt on ollut pari viherkasvia koulun puolella sekä kultakalan eteisessä. Mutta nämäkin sijaitsevat koulun puolella, ei minun ryhmässä. Retkiä ei tehdä sillä ryhmässä on 36 2v lasta, ehkä isompien ryhmissä tehdään.. Creen care ajatusta en ole voinut avata sillä henkilökunta ei osaa sanaakaan englantia. Joten loppu dokumentoinnin green caresta voi tiivistää lyhyesti, GREEN CARE LOISTI POISSAOLOLLAAN :D

Viimeinen päivä Bilbaossa 

 

Ah Loove Bilbao! Sain henkilökunnalta lahjaksi käsikorun ja avaimenperän missä on samaa kuviota kun Bilbaon katukivissä sekä kehystetyn valokuvan minusta ja lapsista. Lapsia tulee niin ikävä, uskomatonta kuinka niin pieneen ihmisen kerkee kiintyä näin lyhyessä ajassa. Tänään olin vähän kipeä, vissiin kuumetta tulossa mutta halusin silti mennä töihin ja nähdä vielä lapset ja antaa heille superpaljon haleja ja pusuja. Autoin ruokailussa ja laitoin kullanmurut nukkummaan viimeisen kerran. Nyt kirjoitan täällä ystäväni kahvilassa, hänen kanssaan tuli vaihdettua puhelinnumerot myös. Ystäväni tai lapset ei puhu englantia enkä minä osaa espanjaa juuri ollenkaan.. mutta ei aina ei tarvita sanoja vaan sydämentason kieltä ;) Nyt on kyllä haikeat fiilikset ja täytyy myötää että kyyneliltä en välttynyt :D. Ehkä tärkein asia mitä täällä olen oppinut on rentoutuminen sekä se että on lupa halia, pussailla sekä antaa rakkautta!

 Muchos loove and besos <3 <3

Kypros, asiantuntija 4. päivä

Kypros, asiantuntija 4. päivä

Torstainpäiväksi olimme sopineet tapaamisen Thomaksen kanssa, jossa vaihdettiin kuulumisa ja kokemuksia päivien annista. Tullessamme saimme lämpimän vastaanoton talon asukkaalta, jonka olimmme tavanneet jo pari kertaa aikaisemmin.



Kun menimme säätiölle, meidät otti vastaan  sosiaalityöntekijä Zoila. Hän kertoi meille käytännön arjesta mm. lääkärikäynnistä, päivätoiminnan järjestämisestä ja muista aikatauluista. Hänen kansssan tuli puheeksi henkilöstön koulutus. Meillä toisen asteen tutkintoa vastaava koulutus kestää  Kyproksella neljä vuotta.  Yliopistoja  Kyroksella  on vain kolme kappaletta, vaikka kaikki korkea-asteen koulutus on yliopistoissa. Monet kohtaaamamme työntekijät ovat kouluttautuneet Kreikan, Saksan, Englannin ja Bulgarian yliopistoissa

Samaan aikaan oli koolla säätiön hallitus, ja meillä oli kunnia tavata säätiön perustaja ja presidentti lastenlääkäri Americos Argyriou

Tämän jälkeen meillä oli tapaaminenThomaksen kanssa, mukana tapaamisessa oli myös Zoila.
Keskustelun tarkoituksena oli antaaa palautetta puolin ja toisin. Kerroimme, että meihin oli tehnyt suuren vaikutuksen heidän tapansa tehdä töitä erityistä tukea tarvitsevien kanssa. Meistä asukkaat olivat rauhalllisa ja iloisia ja jokaisessa työpisteessä oli hyvin myönteinen ilma piiri, vaikka apuvälineet ja ulkoiset seikat olivat vaatimattomammat kuin meillä.

Keskustelimme lähihoitajaopiskelijoiden vaihdosta ensi lukuvuonna. Heistä opiskelijat ovat tervetulleita, jos vaan jaksot sattuvat niin, että heillä ei ole muita opiskelijoita.  

Säätiön työntekijät olivat vaikuttuneita  siitä mitä me  olimme kertoneet omista töistämme
valokuvien ja powerpoit-esitysten avulla. He ilmaisivat halukkuutensa tulla tutustumaan meidän organisaatioihin paikan päälle- vain raha puuttuu.


Satu Veteläinen, Mervi Shemeikka, Helena Kiuru

Viimeiset kuulumiset päiväkodilta!

Hola!

Maantaina kävimme lasten kanssa lähiympäristössä kaupoilla ostamassa syntymäpäivä tarvikkeita. Suunnitelmana oli siis juhlia espanjalaisen sarjakuvan Mafaldan 50-vuotis syntymäpäiviä. Lapset olivat erittäin innoissaan ja kauppa reissun jälkeen menimme leikkipuistoon leikkimään :) Loppu päivä sujui normi rutiinien merkeissä.

Tiistaina juhlien järjestäminen jatkui. Honon ja Emi

n ryhmissä leivottiin kakkuja. Kahden lapsen äiditkin auttoivat urakassa. Muuta kummempaa ei tapahtunut. :)

Keskiviikko alkoi kuullessamme, että edellispäivänä leivottu kakku oli pudonnut lattialle. Sen seurauksena Meerin ryhmä leipoi uuden kakun. Hono järjesti viriketuokion, jossa pelailtiin erilaisia pelejä. Lapset olisivat voineet pelailla koko päivän, mutta juhlien järjestäminen oli vielä kesken, joten he lähtivät koristelemaan päiväkodin pihaa. Viimeisen päivän kunniaksi lapset olivat tehneet jokaiselle meille kortteja ja lahjoja. Päivä oli haikea ja Meeri romahti. Hän, joka ei ikinä itke yleisillä paikoilla murtui täysin ja pillahti itkuun. Viime hetken hyvästelyt hoituivat armottomalla pussailulla! :)

Terveisin Hono, Emi ja Meeri :)

Viimeisiä kuulumisia Espanjasta !

Pinjalla on riittänyt työsarkaa puutarhalla. Ollaan istutettu aloe veraa, etsitty etanoita joka päivä ja naurettu naamat punaisina. Eilinen ja viimeinen työpäivä meni lauleluien merkeissä, sitten pääsimme leikkaamaan nokkosia. Myö Matti pääsi osallistumaan viimeiseen töpäivään, tosin vain hetken. Työpäivä oli päivistä paras ja rennoin. Työpäivän päätteeksi hyvästelimme työntekijät ja otimme valokuvia.

Tässä puutarhasta pari kuvaa

 

 Sini kävi ottamassa tiistaina tatuoinnin muistona tästä reissusta !

 

 

Tänään on meidän viimeinen päivämme täällä, ja kukakin on suunnitellut mitäkin ajanvietokseen. Sini ja Pinja lähtevät viimehetken ostoksille ja Matti makaa hotellin sängyssä ja perehtyy musiikin saloihin. Reissu on ollut aivan huikea kokemus meille kaikille. 

Tässä vielä Matin aikaansaannosta kipeänä ollessaan :

 Inspiraation sain Gijonin yöllisestä katunäkymästä. Tarinan kappaleelle voi kukin itse keksiä.

 

 http://www.mikseri.net/artists/max3r-uudenpaa/walking-in-the-night/555405/

 

 

Terveisin Sini, Pinja ja Matti

Puutarhalla Gijònissa :)

Hola! Iida ja Essi täällä kirjottelee! :)

Tämän viikon työpäivät puutarhalla ovat olleet hieman rankempia kuin edellisen viikon.. Maanantaina olimme kolmestaan (Iida, Pinja ja Essi), koska Matilla oli kuumetta. Päivä oli raskas, koska ei ollut paljoa tekemistä ja väsytti tosi paljon. Tiistaina Iidallekkin iski migreeni ja töihin pääsi vain Pinja ja Essi. Tekemistä riitti kyllä, mutta hommat oli rankkoja. (Kuten mullan kääntämistä, joka kävi todella paljoon käsiin). Mutta viimeinen työpäivä, tänään... Huhhuh.. Virtaa riitti enemmän kuin olisi ollut tarpeen. Iida ja Essi lauloivat koko ajan lastenlauluja ja nauroivat.
Työntekijöilläkin oli hieman levoton tunnelma. Kysyimme, että missä puutarhan ohjaajamme Viktor on, niin vastaus oli: "He' somewhere. You miss him? ;);)" He siis luulivat, että meillä on häntä ikävä ja olemme tähän ihastuneet. :D nooh siitähän sitten vasta numero tuli, kun kaikki puutarhan työntekijät kuulivat asiasta ja olivat aivan innostuneita ja kiusasivat meitä koko ajan. Viktorin saapuessa paikalle repesimme nauruun ja yksi työntekijöistä kertoi hänelle mitä on tekeillä. Herrahan se siitä kauhistui ja hyvä ettei juossut karkuun. Pois lähtiessämme vaihdoimme halauksia ja pusuja.. Hirveä ikävä tulee :(

Lisäksi vielä pari kuvaa puutarhasta. Kukkia on siellä istutettu kauppakärreihin ja maalattuihin auton renkaisiin. :)

Kypros, asiantuntija, 3. päivä Theotokos säätiössä

Kolmantena päivänä suuntasimme Limasssolin keskustaan päämääränä lasten kuntoutuskeskus Alma.

Toimintaa esitteli Mrs Niki.

Alma  sijaitsee sairaalan yhteydessä. Almassa työskentelee monia asiantuntijoita mm. lääkäri, psykiatri, puheterapeutti, toimintaterapeutti, sosiaalityöntekijä, erityisopettaja, koulunkäyntiavustaja ja vapaaehtoistyönkijöitä.
Toiminta on Kyproksella ainutlaatuista, sillä sosiaali-ja terveydenhuolto ei tue tätä toimintaa mitenkään. Koko toiminta on uutta ja sitä yritetään juurruttaa Kyprokselle muihin kaupunkeihin. Toiminnassa painotetaan perhekeskeisyyttä ja jokaisn lapsen voimavaroja.

Keskuksessa oli  kolme eri kuntoutusohjelmaa eri ikäisille  lapsille ja perheille.  Ensimmäinen ohjelma on tarkoitettu vastasyntyneestä kolmivuotiaisiin lapsiin, joka on ns. varhaista kuntoutusta.
Toinen ohjelma oli tarkoitettu leikki-ikäisille ja kolmas kouluikäisille. Alkuesittelyn jälkeen pääsimme tutustumaasn terapiatiloihin, joissa tapasimme eri-ikäisiä lapsia eri toiminnoissa. Asiakkaita Alman toiminnassa on 90 lasta perheineen
Meistä toiminta muistutti hyvin Suomen lastenneuvolan ja kehitysvammapoliklinikan toimintaa.

Toinen pävän kohde oli taidekeskusssa, jossa perehdyimme taideterapiaan. Tapasimme eilisiä tuttuja asumisyksiköstä. 
Kuvassa ovat sisarukset Maria ja Irina, jotka edustavat taidekeskusta monissa säätiön julkaisuissa ja nettisivuilla

 

Asiakkaina ovat säätiön lapset, nuoret ja aikuiset. Heidän lisäksi myös perheille ja muille ns. ulkopuolisilla on mahdollisuus käytttä taidepajaa.. Tilat olivat uudistettu ja sen myötä aloiteltiiin taidekaupan yhteydessä pitseriatoimintaa. Pitseriaa pyörittävät vapaaehtoiset. Täällä ei hygeiniapassia tarvita:)

Taide-ja pizzamyynnillä katetaan toiminnan kulut. Kaikki taidekaupan tuotteeet ovat ainutlaatuisia, koska taiteilijoina ovat erityistä tukea tarvitsevat henkilöt. Osa heistä asuu säätiön asumisyksikössä ja osa omassa kodissaan.

Mielenkiintoista on se, että myös koululaiset tekevät vapaaehtoistyötä  taidekaupassa.


Satu Veteläinen, Mervi Shemeikka, Helena Kiuru

Kypros, asiantuntija, toinen päivä Theotokos säätiöllä

Toinen päivä Theotokos säätiöllä

Päivä alkoi Thomaksen noutaessa meidät hotellilla klo 9.15. Ensimmäinen kohteemme oli päivätoimintakeskus, jossa asiakkaat tarvitsevat paljon tukea erilaisissa päivittäisissä toiminnoissa. Toimintakeskuksessa meitä oli vastassa Nata Sarri, yksikön johtaja. Mykistyneenä kuuntelimme hänen kertomustaaan jokaisen asiakkaan elämänhistoriasta ja tämän hetkisestä voinnista. Hän painotti esittelyssä asiakkaiden vahvuuksia, mutta ei peitellyt esim. käytössä olevien apuvälineiden puutteita. Hän puhui paljon voimavaralähtöisyydestä, itsensä tuntemisesta, huolehtimista ja koulutuksen merkityksestä. Hän painotti asiakaskeskeisyyttä, työssä pitää olla "tanssia, laulua, maalaamista, haaamista ja toisen ihmisen huomioimista".  Tunteita ei saa tukahduttaa. Hän puhui myös vahvasti lääkkeettömän hoidon puolesta  ahdistuksen hoidossa. Tunnit päivätoimintakeskussa herättivät meissä monenlaisia tunteita ja ajatuksia. Hän haastoi meidät ajattelemaan  itseämme eri rooleissa,  naisena, äitinä ja omassa työssämme.

Toinen päivän kohteemme oli asumisyksikkö, jonne Elena meidät kyyditsi. Hän on yksikön esimies ja opiskelllut Ateenan yliopistossa Kreikassa. Elena on työskennyt säätiön palveluksessa seitsämän vuotta. Jälleen lämmin vastaanotto uudessa paikassa:). Elenalla oli läheinen ja luonteva suhde asukkaisiin. Jokainen asukas esiteltiin meille ja saimme varauksettoman huomioin. Elena kertoi
meille asukkaiden päivittäisestä elämästä. Tähän sisältyy mm. kodissa valmistetut ateriat, ulkoilut, ravintolareissut, ratsastaminen ja työskentely säätiön omassa taidepajassa. Meistä oli arvokasta seurata kuinka nuori työntelijä voi olla sitoutunut omaan työhönsä ymmärtäen taloudelliset haasteet.

Meidän vierailun aikana kyproslainen kotisairaanhoitaja kävi tapaamassa syöpää sairastavaa asukasta. Asukas voi hyvin eikä sairauden merkkejä näkynyt. Tässäkin kohtaamisessa kiinnitimme huomiota toinen toisensa lämpimään huomioimiseen.

Satu Veteläinen, Mervi Shemeikka, Helena Kiuru