Kävellen hyvinvointia ja ideoita (Lontoon lähiympäristöissä), UK, Annele Heikkilä ja Liisa Pöykkö

"If you`re looking for that big idea, just go for a walk." kirjoitti Daily mail 25.4.2014.

Daily Mailin artikkelissa tuotiin esiin,  miten ideointi voi olla yhtä helppoa kuin kävely puistossa. Lähtekäämme siis kaikki kävelylle! 

Ajattelemme luovemmin kun lähdemme liikkkeelle. 

Artikkeli perustuu Dr Oppezzon tutkimukseen, jossa tutkittiin ihmisten luovuutta verraten toisiinsa kahta ryhmää: toinen ryhmä käveli ja toinen ryhmä ideoi istualtaan. Kävelevä ryhmä tuotti kaksinkertaisen määrä ideoita istuvaan verrattuna. 

Tutkimuksen mukaan kävelyllä vapauttaa luovuutta ja vaikutukset jatkuivat kävelyn jälkeenkin. Päätöksiä ei tarvinnut tehdä vauhdissa.

Kävely ennen kokousta voi olla artikkelin mukaan melkein yhtä hyödyllistä kuin kävely kokouksen aikana!

Lehtiartikkeliin on vielä liitetty hauskasarjakuva, jossa on piirrettynä vanhempi pariskunta. Mies tulee kotiin aamupostin haku reissulta koiransa kanssa ja sanoo vaimolleen: "Koira sai taas jälleen hyvän idean kirjalleen."

Toiminnallista ideaa voisi soveltaa oppilaitoksessa opiskelijaryhmien kanssa: käväistään pihalla tai lähimetsässä ennen oppituntia hakemassa vireyttä ...tai sen aikana, kun ajatus ei oikein kulje... tai vaikka ennen projektityön ideoinnin aloittamista...

Valokuvat: Annele Heikkilä

Teksti: Annele Heikkilä ja Liisa Pöykkö

 

Viimeinen viikko Espanjassa

Hola!

Huomenna on viimeinen tyopaiva taalla. Perjantaina aamusta lahtee lento Suomeen. Mina NIIIN haluaisin jaada viela tanne. Tyo ei ole sellaista, mita haluan tulevaisuudessa tehda, mutta muuten paikka ja ihmiset ovat ihania. Tata kaikke tulee ikava!

Talla viikolla puhdistimme yhdessa oppilaiden kanssa luokassa olevan akvaarion. Haistelimme myos kalajoen ruokaa, se ei haise kovinkaan hyvalle. Oppilaat olivat lahinna henkisena tukena akvaarion veden vaihdossa, mutta nakivat kuitenkin.

Tavallisesti paiva menee niin etta oppilaat tulevat vahan myohassa kouluun (klo 9-9.15.) Sitten menemme luokkaan. Luokassa yhdessa opettajan kanssa lauletaan viikonpaivista kertova laulu. Sen jalkeen katsomme kalenterista paivan ja kirjaamme uuden paivamaaran taululle. Taululle kirjaamme myos paivan menuun. Paivan menu koostuu joka paiva kolmesta ruosta, alkuruoka (yleensa jonkinlainen pappukeitto), paaruoka (lihaa/kalaa/perunoita ja salaattia) seka jalkiruoka (jogurtti tai hedelma.) Taman jalkeen luemme kirjaa, olemme tietokoneella, "leikimme", nayttelemme. Klo 10.30 lapsille annetaan joguttia, tai jotain muuta, mita heilla on evaana. Klo 11.30-12 on valitunti, jolloin kaikki on pihalla. Minun ruokataukoni on 12.45-13.30. Taman jalkeen annamme lapsille ruokaa klo 13.30-14.30. Sitten taas leikimme, olemme tietokoneella, harjoittelemme kavelya, menemme leikkihuoneeseen ym. Klo 16.00 lapsilla lopppuu koulu. Vanhemmat ovat yleensa myohassa, joten mina paasen lahtemaan kotia noin klo 16.15.

Maanantaisin olemme kayneet kirjastossa aamupaivisin. Tiistaina iltapaivalla katsomme elokuvaa. Ja monena iltapaivana meilla on disko! Valot pois, musiikki isolle, verhot kiinni ja opettajat heiluttelevat taskulamppuja.

Venla

Leikkipuistossa kaynti

Gaixo!

Kavimme talla viikolla lasten kanssa leikkipuistossa. Leikkipuistoon menimme kavelyreittia pitkin. Se oli kiva, vihrea ja luonnonlaheinen reitti. Matkalla oli koiria, ja pienen pienen janis vauva. Onneksi siella missa janis oli, ei ollut koiria. Mihin lie oli menossa, mutta pysahtyi hetkeksi meita ihmettelemaan.

Leikkipuistossa annoimme lapsille jogurttia ja leikimme. Saa oli aurinkoinen ja lammin. Lapset selvasti tykkaavat kun paasevat uudenlaiseen paikkaan. Pois tulimme vahemman vihreaa reittia, eli paatieta pitkin. Paatien varrelta kavimme ostamassa kojusta mansikoita. Kun paasimme takas koululle, soimme mansikat.

Torstaina kavimme kaupassa yhden lapsen kanssa, joka tykkaa kaupassa kaynnista. Hanesta huomaa etta han nauttii olla ihmisten keskella. Kaupasta ostimme tarvikkeet kakkua varten. Koululla leipoimme vahan pannukakun tyyllista kakkua. Suurin osa oppilaistamme ei pysty muutakuin seuraamaan vieresta. Yksi tekee ja muut seuraa, lahinna se menee nain. Muilla ei ole motoriikkaa kasissa, siksi he eivat voi tehda.

Toiset lapset kuitenkin tykkaavat seurata master chefin toimia. Yksi tykkaa tehda ja muut tykkaavat seurata, varsinkin jos heidan poydalleen laittaa jauhoja ja he saavat sotkea.

-Venla

Mudchute City Farm, UK, Annele Heikkilä ja Liisa Pöykkö

Lontoossa on useita "cityfarmeja", joissa on yleensä sekä puistoalue että maatila. Me valisimme vierailukohteeksi Mudchuten City Farmin, joka on yksi suurimmista Lontoon alueella. Farmista ja sen toiminnasta on runsaasti tietoa www-sivuilla  http://www.mudchute.org/

Käynnin perusteella voi todeta, että maatila tarjoaa oivan paikan kaupungin vilinästä karkaamiselle eli se toimii ilmaisena ja esteettömän kulkemisen mahdollistavana virkistäytymisalueena.

Vaikka olisitkin omassa elinympäristössä jo luonnosta ja hyötyeläimistä vieraantunut urbaani ihminen, voit maatilalla mm. tutustua tavanomaisiin hyötyeläimiin ( mm. lampaisiin, kanoihin, vuohiin, sikoihin ja lehmiin)  monella tavalla. Maatilalla olevalla tallilla oli vierailupäivänä menossa ratsastustunti.  

Maatilalla tunnet olevasi kuin maaseudulla kaukana kaupungista, ja kuitenkin saatat nähdä kaupungin siluetin, kun käännät katseesi.

Valokuvat: Annele Heikkilä

                                                            Teksti: Annele Heikkilä ja Liisa Pöykkö

Yhteisöllisyyttä at St Martin in the Fields, UK, Annele Heikkilä ja Liisa Pöykkö

Eräänä vaihtoviikon iltana suuntasimme St Martin in the Fieldsin kirkolle jazz- konserttiin. Konsertti pidettiin kirkon kryptassa, holikaarten alla. Tila täyttyi hiljalleen, mutta konsertin alkaessa lähes joka tuolilla istui musiikin kuunteluun valmis vierailija. Tunnelma oli mitä erityisin, välitön ja intiimi ja musiikista nauttimaan tullut  vierailija saattoi halutessaan nauttia kryptassa myös työpäivän jälkeisen illallisensa... tai tarjolla olevia virvokkeita...tai tavata tuttujaan...  ja jammailla sitten vapaasti musiikin tahdissa... 

St Martinin kirkolla järjestetään joka keskiviikko Jazz in the Crypt  -konsertteja. Meidän vierailun aikana  vierailevana kokoonpanona oli Maroon Town, joka soitti fuusiojazzia jamaikalaisin vaikuttein.

St Martin in the Fields tarjoaa vierailijoille muitakin aktiviteetteja kuin keskiviikkoillan maksullisia konsertteja. Aarkisin on joka päivä ilmaisia lounaskonsertteja, joiden esiintyjät vaihteleva laidasta laitaan - kuuluisista pianisteista paikallisiin lapsikuoroihin.
Tarkemmat tiedot löydät heidän nettisivuilta: http://www.stmartin-in-the-fields.org/

Konsertin jälkeen tuli sellainen olo, että voisimmepa me Suomessakin suhtautua erilaisiin tiloihin ja niiden käyttöön uudella tavalla - nautintoja, yhteisä hetkiä ja yhteisöllisyyttä edistäen.

Maroon Townia voit puolestaan kuunnella: https://www.youtube.com/watch?v=5hMfIIN1dr0
 

Valokuvat Annele Heikkilä

Teksti: Annele Heikkilä ja Liisa Pöykkö

Päivä Geffrye museolla Hoxtonissa, UK, Annele Heikkilä ja Liisa Pöykkö

Itä-Lontoossa Hoxtonissa sijaitsee erittäin viehättävä Geffrey Museum of the Home -museo.

http://www.geffrye-museum.org.uk/ . Toteutimme käynnin teemalla GC kaupungissa (ihmisten hyvinvoinnin aktivointi ja edistäminen) .

Geffrey-museo sijaitsee 1800-luvun rakennuksessa ja siellä on esillä huoneita englantilaisista kodeista eri aikakausilta 400 vuoden ajalta. Näyttelyn avulla tuodaan esille yhteiskunnallisia sekä tyyliin liittyviä muutoksia. Sisäänpääsy on ilmainen ja museon yhteydessä on viehättävä moniosainen puutarha. 

Museo antaa puitteet inspiraation hetäämiselle ja se tuo monella tapaa Green Care -ajatusta esiin.

 

Museon tiloja yhdistävään käytävään on laitettu tyylikkäästi esille viherkasveja.

Museon sisälle on myös maalattu puutarha, vaikka vastakkaisella puolella olevista ikkunoista on suora näkymä kauniiseen puutarhaan. Eräs nainen totesikin puutahahuoneesta "This is absolutely my favorite room so far".

Maalattua puutarhaa katsellessa tuli mieleen, että tällaisia näkymiä soisi löytyvän myös arktisella alueella sijaitsevista rakennuksista, esim. hoitokodeista. "Puutarhamaalausta" voisi toteuttaa yhteistyössä esim. paikallisen kuvataidelukion tai sote-alan oppilaitoksen kanssa. Vaikka puutarha esittäytyi vain kuvana, penkille istahtaneena saattoi mielessään kuulla lintujen laulua, lehtien havinaa ja tuntea kukkien tuoksua... ja tällaisia lisäelementtejä saisi helposti myös teknisesti toteutettua ... ja hoitokodin asukkaat voisivat nauttia kesän tunnelmista vaikka keskellä pimeintä ja lumisinta talven aikaa.

Geffrey- museo järjestää eri ryhmille Green Care -aiheisia ohjattuja ryhmiä. Työpajatyöskentelyä varten museolla on tiloja, joista on suora käynti puutarhaan ja luontoon. Vierailupäivänä museolla oli ryhmä näkövammaisille ja lapsille. Molemmat viettivät ensin aikaa keskustellen päivän teemasta, puutarhasta ja hakivat sen jälkeen inspiraatiota kukista ja kasveista. Esimerkiksi lapset toteuttivat puutarhassa aikuisten ohjauksessa maalaustyöt, joiden aiheena oli luontevasti puutarhan erilaiset kukat.

Lapset olivat hyvin innoissaan ja viehättyneitä puutarhasta. Puutarhan voimaannuttavan vaikutuksen pystyi aistimaan niin lapsista kuin ryhmään kuuluvista aikuisista.

Puutarhassa oli kasvihuone, yrttitarha... ja monenlaisia ihania tuntemattomia ja tuttujakin puutarhan kukkia.

Päivä Geffreys museossa oli erittäin mielenkiintoinen. Museo on keidas keskellä kaupunkia, paikka tutustua ihmisten elämään, puutarhakasveihin ja yrttiviljelyyn, mutta myös paikka rauhoittua ja rentoutua. Museon pihapiiriin kokoontuivatkin erilaiset ihmiset päivän mittaan, bisnesmies lounaalle, äiti lastensa kanssa juoksentelemaan puutarhaan, leidit lounaalle museon ihastuttavaan kahvilaan...

 

Museo on ihan Hoxtonin aseman vieressä, joten vierailu on helppo toteuttaa, jos liikkuu "siellä päin".

Valokuvat: Annele Heikkilä
Teksti: Annele Heikkilä ja Liisa Pöykkö

Bognor Regisiin tapaamaan opiskelijoita; UK, Annele Heikkilä ja Liisa Pöykkö

Teemoitimme asiantuntijavaihdon päiviä suunnitellessamme vaihtoviikkoa Englantiin 21.-27.4. 2014. Matkapäivän jälkeisenä ensimmäisenä Englannin  teemapäivänä "Green Care hoitokodissa" suuntasimme  22.4. rannikkokaupunki Bognor Regisiin St Joseph's Care Home'en tutustumaan hoitokotiin ja tapaamaan siellä työssäoppimisjaksolla (TOP)olevia suomalaisia opiskelijoita. Oli hyvä kuulla opiskelijoilta kokemuksia ja kuulumisia paikan päällä. Tapaamisessa tuli mm. esiin, kuinka erilaisia ulkomaan kohteiden toiminta- ja hoitokulttuurit  voivat olla vs. suomalaiset TOP-paikat ja millaisia haasteita vaihdossa olevat opiskelijat kohtaavat, kun heidän tulee "pärjätä" ulkomailla työssäoppimisen paikoissa. 

Hoitokoti sijaitsi lähellä meren rantaa, rauhallisen oloisella sivukadulla. Rakennus oli monimuotoinen, kodikas kokonaisuus. Eteisessä tervehti tulijoita akvaario värikäinen kaloineen. Olohuone oli valoisa, mukava istuskelupaikka  mm. seurusteluun, vapaaehtoisten pitämiin aktiviteetteihin, maailman menon tarkkailuun tai levähtämiseen. Hoitokodin rakennusten ympäröimä vihreä hoidettu puutarha mahdollisti omaehtoisen turvallisen ulkoilun myös muistisairaille asukkaille. Pihan perällä oli tilava kasvihuone, jonne saattoi kokoontua pitämään esim. ryhmäjuttua. Lähellä olevaa merenrantaa oli mahdollisuus hyödyntää mm. ulkoiluun, aistien virittelyyn ja rauhoittumiseen.

Hoito, kulttuuri ja ympäristö ovat  kaikissa vaihtomaissa suurella todennäköisyydellä erilaisia kuin Suomessa. Ja niin oli Bognorissakin. Hoitotyön lisäksi opiskelijoilla on mahdollisuus oppia niin itsestään kuin muista ihmisistä hyvin paljon sellaista, mitä Suomessa tapahtuvassa työssäoppimisessa ei tulisi vastaan.

Tapaamisen aikana keskustelimme sairaanhoitajan kanssa hoitotyön tehtävistä ja opiskelijoiden mahdollisuuksista osallistua niihin. Kiinnitimme huomioita myös vanhainkodin asukkaisiin. Naiset olivat kauniissa vaatteissa, huoliteltuja ja viimeisteltyjä ladyja. Vanhainkodissa soi käyntipäivänämme jazz ja paikassa oli erilaisia tiloja viettää aikaa.

Kauniisti laitettu ja kevään senhetkisillä "kukkijoilla" eli kukkivilla kasveilla ilahduttava puutarha veti ihmisiä puoleensa ja oli mukava seurata sivusta,  miten esimerkiksi vanhainkodissa asuvat miehet istuskelivat puutarhassa ja rupattelivat keskenään vitsaille auringon lämmittäessä.

Green Care (GC) -toimintaa oli mahdollisuus havainnoida, sitä toteutettiin  ja sen pohjalta oli mahdollisuus myös ideoida sen viemistä tuliaisina Suomeen... koska GC näkyi kaikkialla.

Kukista ja puutarhan kauneudesta keskusteltiin ja se oli hyvä englantilaiseen kulttuuriin kuuluvan small talkin aihe.

Rannikkokaupunkina Bognor Regis tarjoaa erittäin hyvät mahdollisuudet heittää ajatukset sivummalle ja antaa tuulen ja meren tuoksun viedä mennessään.

Valokuvat: Annele Heikkilä

                                                            Tekstit: Annele Heikkilä ja Liisa Pöykkö