Kolmannen viikon päivityksemme on hieman myöhässä viikonloppuisen Berliinin reissumme takia. Berliinissä vietimme pari yötä ja tapasimme mm. kaksi suomalaista tyttöä hostellissa. Hostellissa asui myös muutamia ruotsalaisia, ja oli aika hauska kokemus katsoa yhdessä Suomi- Ruotsi jääkiekko-ottelua. Eilen maanantaina meillä oli vapaapäivä, koska täällä vietettiin su-ma Helluntaita.
Kolmas viikko töissä meni hyvin ja taas nopeasti. Tuntuu, että pärjäämme jo todella hyvin ja itsenäinen työskentely on lisääntynyt. Asukkaiden kanssa kahdenkeskiset tilanteet ovat välillä haastavia kieliongelmien kanssa, mutta hyvin olemme selvinneet ja asukkaat ovat niin uskomattoman herttaisia ja kärsivällisiä. Tietysti olemme joutuneet vaikeisiinkin tilanteisiin; esim. Annin kerroksen eräs asukas on hyvin vastahakoinen alapesuihin, ja kun häntä yrittää suostutella, hän hermostuu ja tiuskii. Onnistumisen ja yllätyksen tunne koettiin kuitenkin viime viikolla kun Anni sai hänet suostumaan pesuihin ja vaatteiden vaihtoon, ja jälkeen päin hän olikin ihan mielissään. Kerroksessa asuu eräs asukas, joka on myös vaativa mutta samalla todella mukava. Hän on todella kiinnostunut Suomesta ja tänään puhuimme pitkän tovin maidemme samankaltaisuuksista ja eroavaisuuksista.
Green carea pääsimme näkemään viime perjantaina vieraillessamme vanhusten palvelukoti Haus Amaliassa. Tämä koti on suunnattu kaikenikäisille ja -kuntoisille muistisairaille, jossa nuorin asukas on alle 62-vuotias ja vanhin 103 vuotta vanha.Kasvillisuutta oli hyvin runsaasti niin sisäkasvien kuin ison ja viihtyisän puutarhan puolesta. Asukkaat saavat myös itse osallistua puutarhan hoitoon, ja tällä hetkellä heillä on projektina yrttien kasvatus'. Parvekkeiden ja ikkunoiden laidoilla näkyi myös paljon kukkasia. Piha ja puutarha oli rakennettu hyvin kekseliäästi siten, että asukkaat eivät pysty ulkona eksymään. Heillä oli myös takapihalla hyvin vanha kuplavolkkari, jota asukkaat tykkäävät mm. siistiä ja joskus vain fiilistellä sen sisällä istuen. Eräs asukas kuulemma joskus haluaa myös syödä aamupalansa autossa. Myös sisällä talossa on paljon vanhanaikaisia huonekkaluja ja työvälineitä kuten ompelu- ja pesukone. Näisen esineiden ja asioiden avustuksella he saattavat ajatuksissaan tehdä aikamatkoja pitkälle taakseppäin..
Tänään tiistaina kävimme veirailemassa Fachklinik Erlengrund-nimisessä päihdekuntoutuspaikassa. Talo oli puiden ympäröimä ja siellä oli paljon nurmikkoa ja viihtyistä iso kasvihuone, jota käytettiin taideterapiaan. Terapiamuotoja oli monia, mm. urheilu- ja työterapiaa. Työterapia tarkoitti kaikkea käsillä tehtävää puuhastelua, esim. linnunpönttöjen tekoa tai ruuvien ja pulttien kiinnittämistä siihen tarkoitettuun seinään. Ideana oli, että kuntoutujat pääsevät kokeilemaan mahdollisimman paljon heidän psyykkisiä ja fyysisiä voimavarojaan, jotta nähdään, onko he kykeneväisiä palaamaan työelämään. Eräs hyvä tapa tai sääntö kuntoutuskodissa oli, ettei asukkailla saa olla tietokoneita tai TV:itä huoneissaan. Yhteistilassa oli viisi tietokonetta ja yksi televisio olohuoneessa. Tällä tavalla kuntoutujat eivät 'jämähdä' huoneisiinsa, vaan joutuvat välillä sosiaaliseen kanssakäymiseen.
Meillä on vielä kolme työpäivää ja perjantaina on tiedossa Goodbye Party meidän hostellilla. Sitten onkin jo kotiinlähdön aika, vaikka täällä viihtyisi pidempäänkin!
- Melina & Anni
Haus Amalian maskottiauto |
Asukkaiden viljelmät |
Fachklinik Erlengrund (päihdekuntoutusklinikka) |
Erlengrundin taideterapian tuotoksia. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti