Käytiin lauantaina Larnacassa päiväseltään. Bussi maksoi opiskelijalta 3,50 (koko päivän lippu). Siellä kierrettiin kauppoja ja käytiin myös linnassa sekä kirkossa. Keskusta oli kuitenkin pienempi kuin Limassolissa joten nähtävää ei ollut kamalan paljon, mutta kiva päivä oli kuitenkin. Sää oli siellä tosi tuulinen ja sen takia kylmä. Muuten täällä Limassolissa on ollut ihan hyvät säät. Aamupäivällä usein paistaa aurinko ja on tosi lämmin, mutta sitten alkaa tulla pilviä. Tuuli on melko voimakasta ja se tekee ilmasta kylmän. Sunnuntaina se oli säätiedotteen mukaan noin 47 km/h..
-Limassolin vanhan sataman kaupasta-
-Larnacan ostoskatu-
-Larnacan vanha linna-
-Kirkko-
Annika:
Olen nyt töissä Workshopissa eli taidekaupassa, jossa on päivittäin kehitysvammaisia tekemässä milloin mitäkin taidejuttuja. Työntekijänä oleva nainen on tosi mukava ja puhuu hyvin englantia. Olen nyt kaksi päivää tehnyt magneetteja ja pakannut niitä. Minua ei haittaa että teen samaa hommaa kokoajan koska tykkään siitä että edes on tekemistä. Ja radiosta tulee hyvää musiikkia. On myös mukavaa seurata, miten kehitysvammaiset asiakkaat nauttivat maalauksesta. He saavat käyttää mielikuvitustaan ja värejä, sekä materiaaleja täysin vapaasti ja se on minusta hienoa. Usein työntekijät tai Theotokos Foundationin vapaaehtooistyöntekijät sitten hoitavat näitä mitä minäkin nyt, eli liimaa ja leikkaa yms. että työt saadaan valmiiksi. Kaupassa myytyjen tuotteiden tuotot menee välineisiin ja materiaaleihin sekä muihin Theotokoksen tarkoituksiin.
Sanna: Minun työpaikkani on kehitysvammaisten lasten päiväkeskus. Siellä on eri ikäisille lapsille suunnattuja terapioita(toimintaterapia, puheterapia ja fysioterapia) ja samoissa tiloissa toimii myös pieni päiväkoti. Lapset ovat kaikki eri tasoisia. Joillain saattaa olla pelkkä puhevika, mutta joillakin on taas useita ongelmia kehityksessä ja ovat pysyvästi kehitysvammaisia. Päiväkeskus sijaitsee vanhassa kaupungissa bussiaseman vieresessä vanhassa sairaalassa.
Kun saavuin ensimmäisenä päivänä paikalle tuntui ettei kukaan edes muistanut, että olen tulossa. Pääsin heti seuraamaan toimintaterapiaa ja koko päivän kiertelin eri terapioissa mukana. Sama on jatkunut myös tänään. Olen myös ollut päiväkodin "välitunnilla" mukana rentoutushuoneessa, joka on täynnä patjoja ja erilaisia pemoisia keinuja yms. On ihana nähdä kuinka kaikki nauttivat siellä leikkimisestä ja jokaisella on se oma suosikki tekeminen. Siellä myös itse pääsen olemaan lasten touhuissa mukana. Välillä aika käy pitkäksi kun joutuu vain istumaan ja katsomaan. Toivon, että huomenna voisin itsekin jotain tehdä terapioissa. Lapsiin on vain huono saada kontaktia, kun on emme puhu samaa kieltä.
Paikassa on hieman outoa, kun ilmalämpöpumppua pidetään todella kuumalla. Sitten aukaistaan ikkunat eikä sammuteta lämmitystä. Sähkön kulutus on varmasti aika kovaa..
Tänään oltiin Sannan vanhempien kanssa syömässä ja illalla kierreltiin rannassa. Maisemat oli hienot, muttei tallentunut tietenkään kameralle samanlaisena..
-Annika ja Sanna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti