keskiviikko 16. lokakuuta 2013

Rajan toisella puolella -Laura








Olen ollut naapurimaassa Ruotsissa jo lähes 4 viikkoa. Pian on työharjoitteluaika ohi. Ilmassa voi aistia jo lähdön tunnelmaa ja ikävää. Lapset kiintyvät helposti hoitajiinsa. Olen itsekin kiintynyt heihin. Majoitusperheen lapsetkin ovat jo kutsumassa minua ja Miljaa uudestaan kylään. Työkaveritkaan eivät tahtoisi päästää minua takaisin Suomeen.

                                          Suuntaan kohti tulevaa, meren yli tähystän

Mutta lähdettävä on. Ruotsissa olen kokenut paljon, oppinut uutta ja tutustunut uusiin ihmisiin. Mutta koti on aina koti. Koti ikävä on ollut jo jonkin aikaa. "Oi maamme Suomi synnyinmaa."

                                          Matkaan lähden, vaikka ikävä tulee


Ruotsilla ja Suomella on paljon yhteistä, mutta paljon erojakin. Suomi on kuulunut aikaisemmin Ruotsin vallan alle. Suomeen on jäänyt ruotsin kieli. Ruotsissakin on huomattava määrä suomalaisia. Kulttuurit ovat lähellä toisiaan. Ruotsalaiset ovat kyllä jonkin verran ystävällisempiä ja avoimempia. Suomessa ollaan kuitenkin monessa asiassa edellä.

Ruotsissa on paljon liikenneympyröitä. Joka kaupungissa, joissa olen vieraillut on liikenneympyröitä, liikenneympyröillä voi olla jopa nimet. Mitä muuta haluaisit tietää? Tule itse katsomaan.


Viikonloppuna kävimme Tukholmassa. Moderna Museet. Modernia taidetta eri aikakausilta. Tukholma on erittäin kaunis kaupunki, vettä, saaristoa, paljon puistoja, vanhoja rakennuksia, kaunis gamla stan (vanha kaupunki) ja itse kaupunki on rakennettu helposti kuljettavaksi. Tukholma on satamakaupunki, josta pääsee kyllä merille. Itsekin palaan Suomeen laivalla. Lauantai iltapäivänä kaupunki on täynnä ihmisiä.

Tällä viikolla käyty metsämörrin saattelemana metsässä, askarreltu matoja, vedetty draamaa ja mehän laulamme aina. Pianoakin olen oppinut soittamaan värinuottien avulla. Torstaina esikouluun saapuu valokuvaaja ja koulukuvaukset alkavat. Samana päivänä vietetään läksiäisiä.

                                          Askartelin lasten kanssa matoja, minun mato kuvassa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti