28.9-5.10.2013
Lauantai-iltapäivällä
saavuimme Lontooseen ja tutustuimme kaupunkiin illan aikana. Söimme päivällistä
viehättävässä, pienessä ravintolassa.
Sunnuntaina ehdimme
vielä käydä St. Paulin katetdraalissa ja London Eyessa. Lähdimme Bognos
Regisiin taksilla. Matka venyi liikenneruuhkien vuoksi kolmituntiseksi.
Saavuttuamme illan suussa hoitokotiin otettiin meidät lämpimästi vastaan ja
huoneessa oli odottamassa päivällinen. Jääkaapista löytyivät aamu- ja
välipalatarvikkeet koko viikoksi.
Maanantai-aamuna
tapasimme yhden hoitokodin nunnista ja hän kertoi lyhyesti hoitokodin
toiminnasta. Tapasimme talon katolisen Gerry-papin, joka esitteli meille omaa
huonettaan ja kertoi omasta terveydestään. Hän kutsui meidät pian alkavaan
aamujumalanpalvelukseen, jota hän vetää joka viikko. Viikko-ohjelman mukaan
maanantaisin oli muisteluhetki, jota veti menestyksekkäästi Tony. Hän nautti selvästi
työtehtävästään. Tällä kertaa muisteltiin kuinka postilaitos toimi aikoinaan.
Tätä tarinaa oli todella mielenkiintoista kuunnella. Asukkaat muistivat
yllättävän paljon vuosikymmenten takaisia asioita.
Muistelun jälkeen asukkaiden mielenkiinto meitä kohtaan
heräsi rouvien esittämällä kysymyksellä:``Who are those two young ladies?´´
Silloin oli meidän aika esitellä itsemme ja kertoa Suomesta, Vaasasta ja
matkamme tarkoituksesta. Tästä kehkeytyi mukava keskusteluhetki, joka päättyi
teehetkeen, jonka jakamiseen saimme osallistua. Saimme tarjota paikallisten
biscuitsien rinnalla suomalaista suklaata, joka maistui erityisen hyvin heille.
He saivat myös tutustua tuliaisiksi tuomiimme kirjoihin ja esitteisiin.
Tiistai: Huonettamme
vastapäätä asui mukava rouva, jonka Molly-koirasta tuli meille joka-aamuinen
lenkkikaveri. Aamulenkillä suunnittelimme päivän ohjelmaa ja nautimme mahtavasta
rantapromenaadista sekä aavasta merimaisemasta. Jokaisen päivän katkaisi lounas
klo 12.30, jonka söimme puutarhassa sijaitsevassa viherhuoneessa opiskelijoiden
ja vapaaehtoistyöntekijöiden kanssa. Tiistain lounaan yhteydessä esitimme
heille GreenCare-videon ja kerroimme matkamme tarkoituksesta. Asukkaat,
työntekijät ja opiskelijat ottivat meidät iloisesti vastaan ja kyselivät paljon
Suomesta.
Iltapäivällä osallistuimme Lynda-johtajan pitämälle kurssille,
jonka aiheena oli tällä kertaa työturvallisuus. Lynda on kouluttanut
opiskelijoita ja vapaaehtoistyöntekijöitä mm. ergonomiasta, aseptiikasta ja
ensiavusta. Illalla suuntasimme kohti kylän supermarkettia tarkoituksenamme
ostaa tarvikkeet korvapuustien leipomista varten.
Keskiviikko: Aamulla
teimme upean lenkin Mollyn kanssa merenrantaa pitkin. Hoitokodissa
haastattelimme henkilökuntaa ja suomalaista lähihoitajaopiskelijaa, jotta
saisimme tarvittavat tiedot työssäoppimispaikka-analyysiin sekä
loppuraporttiin. Saimme paljon ideoita siitä, kuinka
lähihoitajaopiskelijoidemme työssäoppimista voisi täällä kehittää.
Olimme seuraamassa asukkaiden lounasta, jonka yhteydessä
lääkehoidosta vastaava nunna jakoi lääkkeet. Hän esitteli lyhyesti
lääkemääräyksiä ja käytössä olevia lääkkeitä. Tapasimme lounaan jälkeen hoitokodin
toisen papin, Patricin. Hän hakeutui usein seuraamme ja esitteli meille
hoitokodin laajaa kirja-, video-, dvd- ja musiikkikokoelmaa. Olimme
vaikuttuneita valtavan laajasta valikoimasta. Patric muisti meitä myös itse tehdyllä
lasipalloon istutetulla kukka-asetelmalla. Nämä ruusut ovat tietysti peräisin
hoitokodin upeasta puutarhasta. Olimme yllättyneitä ja hieman hämmentyneitäkin
tällaisesta kohteliaisuuden osoituksesta.
Viikon yksi kohokohta oli korvapuustien leipominen
hoitokodin keittiön kaasu-uunissa. Hoitokodin hyvät keittiöhaltijattaret olivat
puolellamme: taikina nousi erinomaisesti ja paistaminen kaasu-uunissa sujui
paremmin kuin uskalsimme odottaa. Viisikymmentä komeaa korvapuustia löysi
tiensä asukkaiden ja henkilökunnan suihin. Suomalainen pullaperinne saavutti
suuren suosion hyytelöiden, vanukkaiden ja biscuitsien maassa.
Illalla osallistuimme vapaaehtoistyöntekijöiden mukana
asukkaiden luokse tehtävälle iltakierrokselle. Tämä oli hyvin opettavainen
kierros. Asukkaiden kodit olivat viihtyisiä, osin epäkäytännöllisiä (kokolattiamatto
suihku- ja wc-tilassa, ahtaat tilat). Sama kiireen tuntu kuitenkin hallitsi tätä
työtä täällä niin kuin koti-Suomessakin. Aseptiikka oli jonkun verran rennompaa
kuin suomalaisessa hoitoympäristössä.
Torstaina sää
muuttui sateiseksi ja myrskyiseksi. Teimme lyhyemmän lenkin Mollyn kanssa ja
ihailimme myrskyävää merta valtavine aaltoineen. Aloimme koota viikon
tapahtumia yhteen viherhuoneessa ja keskustelimme hoitokodin henkilökunnan ja
johtajan kanssa. Iloinen huomiomme oli, että Lynda-johtajalle esittämämme
vastavierailukutsu Suomeen oli tuottanut tulosta! Hän on todella kiinnostunut
tulemaan Suomeen tutustumaan koulutukseemme, GreenCare-toimintaan ja
yhteistyömme kehittämiseen. Tähän hän oli saanut alustavan luvan taholtaan.
Tämä ilahdutti meitä, koska St.Joseph´s Care Home on paikka, jonka kanssa
tehtävää yhteistyötä kannattaa ylläpitää ja kehittää.
Perjantai oli
matkapäivämme kotiin. Matkustimme junalla Lontooseen ja menimme metrolla
loppumatkan Heathrowin lentokentälle. Matka sujui mukavasti englesmannien kanssa seurustellen. Kotimatka venyi kuitenkin puolella vuorokaudella, koska Helsingistä Lontooseen tulossa ollut kone joutui palaamaan Helsinkiin teknisen vian vuoksi. Finnair huolehti meistä kuitenkin ihan kiitettävästi. Mukavaa oli tulla kotiin tältä antoisalta Green Care -matkalta.
Päivi Tuovinen & Merja Sparv, Vaasan ammattiopisto
Päivi Tuovinen & Merja Sparv, Vaasan ammattiopisto
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti